Pohjanvahvistustoimikunnan myötävaikutuksella Aalto-yliopiston georakentamisen alueella valmistui joulukuussa 2021 Elis Kiven diplomityö aiheesta Pohjanvahvistusmenetelmät Suomessa – käyttömäärät ja hiilijalanjälki.
Työssä tutkittiin pohjanvahvistusmenetelmien käyttömääriä Suomessa ja hiilijalanjälkeä tyypillisissä käyttökohteissa. Käyttömääriä selvitettiin kirjallisuusselvityksenä, haastattelututkimuksina ja verkkokyselyä hyödyntäen. Vähemmän suosittujen pohjanvahvistusmenetelmien osalta esitettiin käyttökohteita Suomessa. Hiilijalanjälkeä laskettiin rakentamisvaiheelle, eli päästölaskennassa on huomioitu tuotteiden ja materiaalien valmistuspäästöt, kuljetuspäästöt ja työsuoritteiden päästöt. Laskennassa ei ole huomioitu kunnossapitopäästöjä eikä purkuvaiheesta tulevia päästöjä. Päästölaskelman suunnitteluratkaisut perustuvat arvioituihin tietoihin.
Suosituimmat työssä mukana olevat pohjanvahvistusmenetelmät Suomessa ovat pilaristabilointi, keventäminen kevytsoralla ja vaahtolasimurskeella, esikuormitus ja ylikuormitus painopenkereellä ja massastabilointi. Edellisten lisäksi ovat suosittuja myös paalulaatat ja massanvaihto, mutta nämä ovat rajattuna diplomityön ulkopuolelle. Pilaristabiloinnin ja massastabiloinnin käyttömäärät ovat vuosittaisella tasolla saatavilla, mutta muilla menetelmillä käyttömääriä ei ole tarkasti tiedossa. Pilaristabiloinnin ja massastabiloinnin sideaineseoksella on iso vaikutus menetelmän kokonaispäästöihin. Nykyhetkellä vaahtolasimurskerakenteella voidaan saavuttaa pienemmät hiilipäästöt kuin vastaavalla kevytsorarakenteella. Pilaristabiloinnin, massastabiloinnin ja keventämisen päästöt ovat painottunut käytettyjen tuotteiden ja materiaalien valmistusvaiheen päästöihin. Muiden menetelmien päästöt jakautuvat tasaisemmin eri vaiheiden välissä. Kitkamaihin soveltuvien pohjanvahvistusmenetelmien päästöt ovat tyypillisesti pienemmät kuin koheesiomaihin soveltuvien. Kitkamaihin soveltuvien pohjanvahvistusmenetelmien hiilijalanjälkeä on vaikeata arvioida hankkeen alkuvaiheessa, ennen kuin työkoneet ja kuljetusetäisyydet ovat tiedossa. Työkoneiden ja kuljetusten päästöt voivat olla kokonaispäästöjen kannalta merkittäviä.
Diplomityö: Pohjanvahvistusmenetelmät Suomessa – Käyttömäärät ja hiilijalanjälki, Elis Kivi
Tutustu muihin Aalto-yliopiston georakentamisen maisteriohjemassa tehtyihin diplomitöihin